Vähemmän tunnettujen kulkuvälineiden muistelusarjassa on nyt vuorossa tyyppi 998 ‘Agromobil’. Tämä kevyt ja kompakti maastoajoneuvo loisti aikanaan niin maastossa kuin valkokankaalla.
Vuonna 1962 Škodan esittelemä kompakti tyyppi 998 oli ketterä ja kooltaan kätevä erikoisajoneuvo sekä maa- ja metsätalouden että armeijan käyttöön. Vaikka tämä avolavamallinen ja kääntyvätuulilasillinen Agromobil-nimellä tunnettu ajoneuvo selviytyi maastoajotesteistä erinomaisesti, se ei koskaan päässyt sarjatuotantoon asti. Elokuvaan se sen sijaan pääsi.
Maataloustöistä maailmansotaan
Laurin & Klementin ja sittemmin Škodan valmistamat autot on aina tunnettu toimivuudesta ja monikäyttöisyydestä. Esimerkiksi yrityksen alkutaipaleen moottoripyöriä käytettiin pienten maatalouskoneiden pyörittämiseen: moottorin ja takapyörän yhdistävän lyhyen nahkahihnan tilalle oli helppo vaihtaa pitempi hihna, jolloin moottoripyörästä tuli paikallismoottori.
1900-luvun alkupuolella yrityksen tuotevalikoimassa oli myös sähkögeneraattoreita, joita pyöritti auton moottorista modifioitu moottori tai yrityksen itse valmistama dieselmoottori. Vuodesta 1912 alkaen pellonmuokkaustöissä käytettiin massiivisia ja tehokkaita Excelsior P4 -moottoriauroja, joissa oli L&K:n nelisylinterinen moottori.
Hieman myöhemmin moottoriauravalikoima täydentyi pienemmällä mallilla, jonka kykyyn vetotöissä ja ojankaivuussa luotti myös armeija ensimmäisen maailmansodan aikana. Samaan aikaan L&K:n tuleva kumppani, pilseniläinen Škoda, valmisti jo siivellisen nuolen logolla varustettuja traktoreita ja muita maatalouskoneita.
Vaatimuksena soveltuvuus armeijan käyttöön
Škodalla oli jo 1950-luvulla ja 1960-luvun alussa vuosikymmenten kokemus maastossa liikkuvien ajoneuvojen valmistamisesta. Tuohon aikaan Tšekkoslovakiasta puuttui kompaktinkokoinen, ketterä, kevyt ja monikäyttöinen maastoajoneuvo. Sen vuoksi maatalousministeriö kääntyi Mladá Boleslavin tehtaan puoleen tiedustellen, olisiko mahdollista kehittää ajoneuvomalli, jolla täytettäisiin maa- ja metsätalouden tarpeet ja jota lisäksi voitaisiin käyttää avolouhoksissa. Ajoneuvon piti myös soveltua armeijakäyttöön.
Koska kylmän sodan aikaan soveltuvuus armeijan käyttöön oli usein lisävaatimus tai jopa tärkein vaatimus, monilla tuon ajan armeijaprojekteilla oli siviilipuoleen viittaava koodinimi. Škoda aloitti Agromobil-nimen saaneen tyypin 998 suunnittelutyöt tammikuussa 1961. Tässä projektissa Škoda, joka tuolloin tunnettiin yritysnimellä AZNP (‘Automobilové závody národní podnik’ eli valtion autotehtaat), teki yhteistyötä Česká zbrojovka Strakonice -yrityksen kanssa.
Česká zbrojovka Strakonice tunnettiin ČZ-merkkisten käsiaseiden, polkupyörien ja moottoripyörien valmistajana. Uusi ajoneuvomalli oli tarkoitus valmistaa ČZ:n tehtaalla, koska AZNP:n tuotantokapasiteetti oli jo kokonaan käytössä. Tyypin 998 kolme ensimmäistä prototyyppiä valmistettiin kuitenkin Mladá Boleslavissa, ja prototyypissä käytettiin monia Škodan sarjatuotantoautomalleista tuttuja komponentteja.
Yksi monikäyttöisen maastoajoneuvon erikoispiirteistä oli yksiosainen tuulilasi, jonka pystyi kääntämään eteenpäin alas. Näin Agromobilin korkeus pieneni 1,94 metristä 1,41 metriin.
Helppo kuormata, maastoon sopiva
Agromobilin suunnittelun keskeisenä ajatuksena oli ”muoto seuraa funktiota” -periaate. Kompaktinkokoisen ajoneuvon pituus oli 3,47 ja leveys 1,70 metriä. Kori oli itsekantava, ja avolavan suojana oli kangaspeite, joka ylsi myös kuljettajan ja etumatkustajan suojaksi.
Lähes kaksimetrisen (1,98 m) ja 1,59 metriä leveän kuormalavan kuormauskorkeus oli vain 70 senttimetriä. Lavan 1,24 metriä korkean kuomun alle jäi 3,9 kuutiometriä kuormatilaa, joka oli erittäin helppo kuormata. Vaihtoehtoisesti kuormatilaan voitiin asentaa kaksi pitkittäistä penkkiä yhteensä kahdeksalle hengelle. Näin tyypillä 998 pystyi liikkumaan jopa 10 henkilöä kuljettaja ja etumatkustaja mukaan lukien.
Yksi monikäyttöisen maastoajoneuvon erikoispiirteistä oli yksiosainen tuulilasi, jonka pystyi kääntämään eteenpäin alas, jolloin Agromobilin korkeus pieneni 1,94 metristä 1,41 metriin. Tämä helpotti liikkumista metsässä puiden oksien alla ja ajoneuvon kuljettamista kuljetuslentokoneella. Ajoneuvon mainion maasto-ominaisuuden takasi vain 1,90 metrin akseliväli sekä korin lyhyet keula- ja peräylitykset, joiden ansiosta maavarakulma sekä edessä että takana oli lähes 45 astetta.
Maastossa ajamista helpotti myös maavara: kuormatta sitä oli reilut 290 ja täyteen kuormattunakin 230 millimetriä. Erillisjousitettujen pyörien tuennassa käytettiin edessä trapetsialatukivarsia ja takana pitkittäistukivarsituentaa ja vääntösauvajousitusta.
Maksimimassa peräti 1736 kiloa
Ajoneuvon voimanlähteenä oli vesijäähdytteinen nelisylinterinen kansiventtiilimoottori. Se oli peräisin suositusta, vuosina 1961‒1973 valmistetusta Škoda 1202 -farmarimallista. Moottori oli asennettu pitkittäin etuakselin takapuolelle kuljettajan ja etumatkustajan istuimien väliin. Sen iskutilavuudesta 1221 cm3 irtosi tehoa 33 kW (45 hv).
Nelivaihteisesta vaihteistosta voima välittyi laipalla kiinnitetylle alennusvaihteistolle ja edelleen tasauspyörästölukolliselle taka-akselille. Tarvittaessa voima voitiin kytkeä välittymään myös tasauspyörästölukolliselle etuakselille.
Maantieajossa käytettiin alennusvaihteiston välityssuhdetta 1:1,30 ja maastoajossa välitystä 1:2,28. Agromobilin takapäässä oli lisäksi voiman ulosottoakseli maa- ja metsätalouskoneiden pyörittämiseen. Ajoneuvon kuormattomasta 936 kilon omamassasta 46 prosenttia oli vetävällä taka-akselilla. Täyteen kuormatun tyypin 998 maksimimassa oli 1736 kiloa, jolloin kokonaismassasta 56 prosenttia kohdistui takapyörille, joiden rengaskoko oli 6.00-16.
Vain 3,5 metriä pitkässä ajoneuvossa oli paikat jopa 10 matkustajalle. Yksi kolmestatoista valmistetusta tyyppi 998:sta sisältyy nykyään Škoda-museon kokoelmiin.
Sarjatuotanto ei koskaan käynnistynyt
Alun perin valmistetusta kolmesta prototyypistä kaksi meni ČZ:n Strakonicen tehtaalle, jossa sarjavalmistuksen oli määrä käynnistyä. Kolmas Agromobil-prototyyppi jäi Škodalle Mladá Boleslaviin, jossa sillä tehtiin rankat käytännön testit. Vain 79 päivässä autolla ajettiin peräti 29 953 kilometriä, ja huippunopeudeksi kirjattiin 89 km/h.
Armeijan testikeskuksen vertailutestit merkitsivät todellista haastetta. Niitä varten Agromobil-tyyppiä 998 rakennettiin vielä 10 kappaletta. Testeissään armeija arvioi Agromobilin maastoajokyvyt hyviksi. Näin Škodan valmistama ajoneuvo pystyi päihittämään venäläisen GAZ 69:n, joka tuohon aikaan oli Varsovan liiton maiden armeijoiden perusmaasturi.
Tyypin 998 sarjatuotantoa ei kuitenkaan koskaan käynnistetty. Ajoneuvo ei soveltunut keskusjohtoiseen suunnitelmatalouteen, jossa Tšekkoslovakian armeijan sana ei paljoa painanut.
Sodanvastaisen elokuvan tähti
Matala-avolavamallista ajoneuvoa ei julkisuudessa juurikaan tunnettu ennen 29.1.1965, jolloin ensi-iltaan tuli tšekkoslovakialainen Kdyby tisíc klarinetů -musikaali (vapaasti käännettynä ”Jos vain tuhat klarinettia”).
Tämän sodanvastaisen elokuvan yhdessä kohtauksessa sotilaskommandoryhmä ajaa kahdella Agromobiililla takaa pasifistikarkuria. Elokuvan pääosan näytteli 26-vuotias Jiří Menzel , joka sittemmin osoitti lahjakkuutensa myös ohjaajana. Hänen ”Tarkoin vartioidut junat” -komediansa voitti parhaan ulkomaisen elokuvan Oscarin vuonna 1968.
Yksi kolmesta alkuperäisestä Agromobil-prototyypistä löytyy Škoda-museon kokoelmista Mladá Boleslavista. Museosta löytyy myös toinen kevyt Škoda-maastoajoneuvo vuodelta 1952: tyyppi 973 ‘Babeta’ – sekin Kdyby tisíc klarinetů -musikaalissa esiintynyt.
Muistelusarjan seitsemän tarinaa
Laurin & Klementin ja Škodan lähes unohdettujen mallien muistelusarjan osat on omistettu seuraaville malleille:
1. Laurin & Klement LW-kolmipyörä (1905‒1911)
2. Laurin & Klement E ”Černá Hora / Montenegro” (1908‒1909)
3. ŠKODA Sagitta (1936‒1938)
4. ŠKODA tyyppi 998 ”Agromobil” (1962)
5. ŠKODA tyyppi 990 ”Hajaja” (1963)
6. ŠKODA Buggy tyyppi 736 (1974‒1976)
7. ŠKODA Felicia Fun (1996‒2000)
Sarjan kaikki osat julkaistaan skodamagazine.fi-sivustolla.