Kalle Rovanperän ensimmäinen kilpailu rallin MM-sarjan tehdaskuljettajana sai mainion alun. Heti ensimmäisellä erikoiskokeella Kalle osoitti todellisia rattimiehen taitoja ja ajoi toiseksi nopeimman erikoiskoeajan.
Eikä siinä vielä kaikki, sillä myös testierikoiskokeella Kalle näytti menemisen mallia ollen jokaisella neljästä ajokerrasta nopeampi kuin tallikaverina ajava, WRC2 -luokan hallitseva maailmanmestari Pontus Tidemand .
Nuoren suomalaisen työnantaja, ŠKODA Motorsportin tallipäällikkö Michal Hrabanek , tutkii hyvillään tuloslistaa. Huippuvauhti ja tasaisuus kertovat kokeneelle tšekkipomolle kaiken oleellisen: Rovanperä osaa ajaa autoa poikkeuksellisella taidolla.
”Eihän se iso yllätys ollut, että Kalle aloitti heti testierikoiskokeella noin hyvin. Olen iloinen, että hänen aikansa olivat tasaisen nopeita ja hän tuntee olonsa hyväksi autossa. Se on lupaavaa, koska silloin hän voi keskittyä itse ajamiseen kolmen päivän ajan ilman, että ajat heittelevät ylös alas”, Hrabanek sanoo.
Oppia tulevaan
Tallipäällikön rooliin kuuluu myös vauhdin suitseminen, ja sitäkin Hrabanek aikoo tehdä. Rovanperän kypärän sisään täytyy vielä tässä vaiheessa uraa laittaa jäitä, vaikka ratkaisu ei aina 17-vuotiasta lahjakkuutta miellyttäisikään.
”En halua pitää häntä yliluottavaisena, koska hän on ensimmäistä kertaa täällä ja tietää, kuinka haastavaa ralli voi olla. Kallen täytyy säilyttää pieni marginaali, jotta oppia tulee myös tulevia vuosia ajatellen.”
ŠKODA Motorsportin kuljettajakaksikko on saanut varsin erilaiset ohjeet kilpailuun, vaikka muutoin tasavertaisin autoin ajavatkin. Kumpikin saa mahdollisuuden menestyä, mutta ensisijaisesti tiimi laskee menestyksen vielä kokeneemman kuljettajansa, Pontus Tidemandin, varaan.
”Odotuksissa on isot erot jo ihan kokemuksen vuoksi. Pontus tuntee nämä tiet ja hänen tehtävänsä on ajaa omalla äärirajallaan. Kallen kohdalla ei auttaisi mitään, jos hän voittaa pari, kolme erikoiskoetta ja sitten suistuu tieltä. Maaliin ajo on paras investointi myös tiimille”, Hrabanek.
Pojalla oma juttu
Kallen isä, Harri Rovanperä , osallistui Meksikon ralliin jo vuonna 2002, ennen kuin kilpailu oli osa MM-sarjaa. Tuolla kertaa voitto tuli tunnin marginaalilla, sillä paikalla ei ollut muita MM-tason huippukuljettajia.
Harri ei kuitenkaan isän roolissa halua alkaa neuvojaksi, vaan luottaa poikansa nopeaan oppimiskykyyn.
”Kalle tekee oman juttunsa. Ei minulla ole mitään annettavaa, vaan se on itse ajettava. Täällä täytyy vain malttaa ja kiertää kiviä. Aina se ei ole tietysti mahdollista, mutta toivottavasti Kallen kisa etenisi ilman rengasrikkoja ja pyörät pysyisivät paikallaan”, isä-Rovanperä pohtii.
Kovaa pitää mennä
Meksikon osakilpailun tekniset haasteet ovat hyvin Harrinkin muistissa. Kuumassa ja vähähappisessa ympäristössä kovilla ovat niin autot kuin kuljettajat. Nykyään jokaisen huippukuljettajan standardina on hiljentää vauhtia vasemmalla jalalla poljinta painaen, mikä on jarruille kova rasite.
”Jarrut ovat ongelma täällä, kun mennään paljon ylös ja alas vuoria. Ne ovat erittäin kovilla ja niitä täytyy vähän kontrolloida. Näillä erikoiskokeilla on käytettävä vähän vähemmän vasuria eli ei voi sataprosenttisesti puskea.”
Vailla menestyspaineita, Kalle ja kartanlukija Jonne Halttunen saavat suihkia erikoiskokeet läpi hyväksi katsomaansa tahtia. Ainut ehto täyttyy, kunhan maaliin saadaan sunnuntaina monta kokemusta rikkaampi kuljettajakaksikko.
”Tämä vuosi painottuu opetteluun. Kisat on päästävä läpi ja saatava kaikki kilsat. Ralliahan tänne on tultu ajamaan, joten kovaa pitää mennä. Ei se muutoin johda kuin vahinkoihin. Kolme päivää, jos pääsee ehjällä autolla ajamaan ilman rengasrikkoja, niin tuloskin on varmasti hyvä”, Harri Rovanperä uskoo.