3.1.2022
Nyt lähtee rallinuotti laulamaan | Ajankohtaista & Uutta

Kun rallikuljettaja Emil Lindholm, kartanlukija Reeta Hämäläinen ja ŠKODA ENYAQ SportLine iV lähtevät nuotittamaan sipoolaisen soratien pätkää, yhteinen sävel on selvä. Mutta miten nuotitus syntyy ja mitä se vaatii? Kävimme ottamassa selvää.

TEKSTI Sari Okko, KUVAT Jari Kohonen ja Marko Mäkinen

Rallinuotit koostuvat monista asioista, kuten mutkan jyrkkyydestä ja suunnasta, nopeusluokista, lisämääreistä, suoran pituudesta ja kohteiden etäisyydestä. Pääosin nuotit jaetaan kuvaileviin sanallisiin ja numeraalisiin nuotteihin, mutta jokaisella kuljettajalla on oma ”murteensa.”

Kuljettajan ja kartturin keskinäinen puhe sekä nuottivihko saattavat kuulostaa ja näyttää maallikon näkökulmasta kryptisiltä. Ammattilaisille rallinuotti on oma kielensä, joka vaihtelee kuljettajan ja kartturin mukaan – yleisiä ”kieliopin” sääntöjä mukaillen. Nuotitus muuttuu myös auton vaihtumisen myötä.

Emil Lindholm ja Reeta Hämäläinen lähtivät nuotittamaan sipoolaista soratienpätkää. Nuotitusautona marraskuun sateisessa säässä toimi ŠKODA ENYAQ SportLine iV.

Kuljettaja sanelee, kartturi kirjaa

Rallikilpailuissa reitti koostuu siirtymistä ja pikataipaleista eli erikoiskokeista. Siirtymillä ajetaan normaalien liikennesääntöjen mukaan annetun aikataulun rajoissa ja erikoiskokeilla muulta liikenteeltä eristettynä mahdollisimman kovaa. Ennen kuin päästään vauhtiin, on nuotituksen vuoro.

Nuotituksessa kuljettaja ja kartturi ajavat erikoiskokeet läpi liikennerajoitusten mukaisten nopeuksien mukaan. Kuljettaja sanelee ajaessaan reittiä ja sen luonnetta kuvaavat nuottinsa, jotka kartturi kirjaa nuottivihkoon. Toisella kierroksella kartturi lukee nuotit oikeassa rytmissä kuljettajalle.

Näin se menee, kun ollaan sipoolaisella soratiellä nuotittamassa noin viiden kilometrin reittiä marraskuun sateisessa säässä. ENYAQ SportLine iV:n ratissa istuu muun muassa rallin SM-kultaa 2021 voittanut kaksikko: Emil Lindholm ja Reeta Hämäläinen.

Tuttu kolmikko rallitaipaleilta: Reeta Hämäläinen, Emil Lindholm ja ŠKODA Fabia R5 Evo. (kuva: Marko Mäkinen)

Emil Lindholmin 12 nopeusluokkaa

Lähdetään liikkeelle. Emil aloittaa nuottien sanelun ja Reeta piirtää nuottivihkoon merkintöjä. Nuotituksessa jokainen mutka ja reitin kohta käydään läpi, ja tarvittaessa nuotitusta muutetaan toisella kierroksella.

”Oma nuottini on pitkälti peräisin ralliperhetaustastani ja ajamisesta isän kanssa, mutta se on luonnollisesti kehittynyt vuosien varrella omassa ajossa. Perusperiaatteeni oli Reetalle jo yhteistyön aloittaessamme lähtökohtaisesti aika tuttu, vaikka samat sanat voivatkin tarkoittaa eri kuskeille eri asioita”, Emil kertoo.

”Emilille esimerkiksi tiukka on nopeusluokka, kun se voi olla toiselle kuskille lisämääre”, Reeta lisää.

Emilin nuotitussanastosta löytyykin muun muassa 12 nopeusluokkaa: tosi hidas, hidas, tiukka, nopee, K, M, eri, plus, helppo, loiva, jouhee ja täys. Muita tärkeitä nuottisanoja ovat esimerkiksi hae, leikkaa, kierrä ja nyppy – tai vaikkapa älä, joka kertoo siitä, ettei kannata leikata, sillä edessä saattaa olla kiviaita.

”Vasen nopee pitkänpitkä, kirraa”

Kun nuotituskierros on tehty, se kuulostaa sipoolaisella reitillä tältä:

Vasen laita, viis, vähän oikea laita oikee nopee aukee pitkä. 201. Vasen tiukka terävä, neljä, oikee plus pitkä kääntää, seittämän. Vasen eri lyhyt kuus, vasen koo pitkä kääntää kaks, oikee eriterävä. Neljä, lyhyt vasen. Sata. Oikee äm kirraa neljä, vasen eri lyhyt. Kuus, oikee helppo terävä. Neljä, vasen helppo kirraa vähän yli. Kahdeksan. Vasen helppo lyhyt neljä, keskeltä seittämän. Vähän vasen laita viis, oikee jouhee terävä.

Kahdeksan, vähän oikee laita oikee loiva terävä. 181. Oikee plus kirraa paljon neljä, vasen koo lyhyt yli. Neljä oikee eri terävä. Viis, oikee koo kirraa paljon yli kaks, vasen nopee. Viis, kuus vasemmalle, vasen koo pyöree. 130. Vasen laita neljä, keskeltä oikee koo kirraa vähän. Seittämän. Oikee plus kääntää yli. Sata. Vasen nopee pitkänpitkä, kirraa. Viis. Oikee nopee kirraa, huomio viis, vasen hidas. 250.

”Hyvä pätkä. Siinähän on ihan muutama paikan tynkä”, Emil summaa kierroksen päätteeksi.

Nuottivihon ensimmäisen rivin merkinnät tarkoittavat Emilille tätä: Nyppy, joka ylitetään vasemmasta laidasta, ja jota seuraa 50 metrin matka. Sitten lähes (vähän) oikeasta laidasta ylitettävä nyppy, jota seuraa välittömästi jyrkähkö (nopee) oikea mutka, jonka pitkä loppuosa loivenee (aukee). 201 on 200 metrin matka, jolla on jokin pienehkö mutka, jonka läpi kuitenkin näkee.

Jokaisella kuskilla on omat nuottinsa, mutta yleisiä ovat esimerkiksi nämä:

H = hidas
N = nopea
K = kirraa (kiristyy)
E = eri
He = helppo
T = täys

Yhteinen nuotti löytyi keväällä 2021

Reeta on toisen polven autourheiluja, Emil kolmannen. Reeta toimi vuonna 2009 isänsä Teuvo Hämäläisen kartturina Tšekin Historic EM-rallissa, ja myöhemmin monen muunkin kuskin kartturina. Reeta on kokeillut muutaman kerran myös kuljettajan paikkaa, mutta kokee kartturin roolin itselleen luontaisemmaksi.

Emilin isoisä Ali Haimakainen oli aikanaan niin ikään kartturi ja Suomen kuuluisimpia ralliautojen rakentajia. Myös isä Sebastian Lindholm tunnetaan moninkertaisena rallin Suomen mestarina ja MM-rallikuskina.

Emilin ja Reetan yhteinen nuotti löytyi keväällä 2021, jonka myötä he ovat ajaneet sekä WRC3-luokan että SM-rallin pisteistä Škoda Fabia R5 Evolla. Kausi on ollut menestyksekäs tuoden mm. Suomen mestaruuden. Vuonna 2022 yhteistyö jatkuu.

”Nuottimme toimii hyvin. Rallin ajaminen on kahden kauppa, mikä vaatii keskinäistä dynamiikkaa, duettoa ja vuorovaikutusta. Hyvä yhteistyö ruokkii ajamista monin tavoin”, Emil sanoo.

”Kartturi tuntee kisan säännöt ja vastaa siitä, että nuotti osuu kohdilleen eli ollaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Mitä kokeneempi kartturina on, sitä enemmän kyse on fiiliksestä”, Reeta kertoo.

Reeta Hämäläinen tuntee Emil Lindholmin nuotit. ”Se on sitä nuottien sisäistämistä.”

Salakavalan fyysistä touhua

Nuotitusta tehdessä edetään rauhalliseen tahtiin, mutta kisoissa tilanne on toinen. Kartturi ei kisavauhdissa enää ehdi tietä tai maisemia katsoa, vaan reitti pitää tuntea penkissä.

”On opittava toisen nuotit, kaikki reitin mutkat ja yksityiskohdat sekä tunnettava katsomatta, mihin suuntaan ollaan menossa ja miltä mutkien pitäisi tuntua. Se on sitä nuottien sisäistämistä”, Reeta tuumii.

Erikoiskokeilla ajetaan keskimäärin vauhdilla 120 k/h. Erimittaisten erikoiskokeiden varrelle mahtuu paljon tapahtumia eikä matkan aikana juuri huilata tai hengähdetä – paitsi ehkä hetkeksi pidemmillä suorilla, kuten tunturirallissa.

”Puolen tunnin erikoiskoe voi olla melkoista sykeröä täynnä tapahtumia, jolloin tuntuu, ettei se pääty koskaan 70-sivuista nuottivihkoa lukiessa. Ralliautoilu on salakavalan fyysistä touhua G-voimineen, ryskeineen ja paukkeineen. Joskus on täysi työ saada pidettyä nuottivihkoa käsissä”, Reeta hymyilee.

”Keskittymisen tulee olla vähintäänkin 110 prosentin luokkaa. Jos keskittyminen herpaantuu hetkeksikin, se tarkoittaa yleensä keskeyttämistä”, Emil lisää.

Joskus se tapahtuu: ulosajo

Syitä ulosajoon voi olla Emilin ja Reetan mukaan lukemattomia. Kyse voi olla mistä vain, ajovirheestä, nuottivirheestä tai jostain muusta, mutta paljonko se harmittaa?

”Ulosajo on yksi osa tätä lajia, mutta kyllä se harmittaa. Ralli on sellainen laji, että pienestä virheestä voi tulla isot seuraamukset. Jossain muussa lajissa voi menettää pisteitä, mutta tässä rallissa homma on pahimmillaan kerrasta poikki ja kisa ohi. Kyse ei ole vain siitä, että suoritus on pilalla, vaan myös siitä, että taloudelliset ja työtä vaativat seuraamukset ovat mittavia”, Emil sanoo.

”Ulosajo ja keskeyttäminen ovat henkisesti kovia paikkoja, mutta ne on käsiteltävä. Usein tilanne on sellainen, ettei olisi voinut tehdä mitään toisin. Se on vain hyväksyttävä ja jatkettava eteenpäin”, Reeta lisää.

Toinen kierros mennään Reetan sanellessa: ”Vähän oikee laita oikee loiva terävä. 181. Oikee plus kirraa paljon neljä. Vasen koo lyhyt yli…”

Toinen kierros kartturin sanoin

Sipoolainen soratie on nuotitettu. On aika ajaa reitti uudelleen ja testata nuotitus. Toinen kierros ajetaan iltapäivän hämärtyessä Reetan sanoin.

201. Hae vasen tiukka terävä. Neljä. Oikee plus pitkään tää. Eli oikee plus pitkä kääntää seittämän. Vasen erilyhyt kuus. Vasen k pitkä kääntää. Kaks oikee eriterävä. Neljä lyhyt vasen. Sata. Oikee m kirraa vähän neljä. Vasen erilyhyt. Kuus, oikee helppo terävä. Neljä vasen helppo kirraa vähän yli. Kaheksan. Vasen helppo lyhyt neljä, keskeltä seittämän. Vähän vasen laita viis, oikee jouhee terävä. Kaheksan.”

Vähän oikee laita oikee loiva terävä. 181. Oikee plus kirraa paljon neljä. Vasen koo lyhyt yli. Neljä. Oikee eriterävä viis. Oikee k kirraa paljon yli kaks, vasen nopee. Viis. Kuus vasemmalle, vasen k pyöree. 130. Vasen laita neljä, keskeltä oikee k kirraa vähän. Seittemän oikee plus kääntää yli. Sata. Vasen nopee, pitkänpitkä kirraa. Viis, oikee nopee kirraa. Huomio viis, vasen hidas lyhyt. 250.”

Jos nuotitettu, noin viiden kilometrin reitti olisi ajettu erikoiskokeena ja vauhtia olisi ollut keskimäärin 110 kilometriä tunnissa, aikaa olisi kulunut noin 2,5 minuuttia.

ŠKODA-kuljettaja Emil Lindholm ja kartanlukija Reeta Hämäläinen voittivat syyskuussa 2021 Kokkolassa ajetun kauden viimeisen SM-rallin, ja varmistivat samalla SM1-luokan Suomen mestaruuden.

Katso myös nämä TGS-tiimin nuotitukset kauden 2021 viimeisessä SM-rallissa Kokkolassa ENYAQ iV-malleilla. Mukana on menestyksekäs ŠKODA-kuljettajakolmikko karttureineen: Emil Lindholm ja Reeta Hämäläinen, Teemu Asunmaa ja Marko Salminen sekä Mikko Heikkilä ja Topi Luhtinen.

Videot yllä: Dezoo

Video: Jari Kohonen