24.5.2021
PUUSTA VEISTETTY | Lifestyle

Kaunislinjainen puuvene, itäisen Suomenlahden haapio, on Allan Savolaisen aarre. Veneen on veistänyt yksi Savolaisen esikuvista ja opettajista, edesmennyt summalainen venemestari Poju Suntio. Hän veisti veneitä kaksi kappaletta, joista toinen on annettu lahjaksi Ruotsin kuninkaalle Kaarle XVI Kustaalle.

Se hetki, kun asiakas kertoo haluavansa Suomen hienoimman puuveneen. Se on jäänyt mieleen. Se on yksi veneveistäjä Allan Savolaisen tähtihetkistä.

TEKSTI Sari Okko, KUVAT Esko Tuomisto

Blue Marlin on yksi Suomen suurimmista puisista huviveneistä. Yli 80-vuotias entinen kilpavene on 21,5 metriä pitkä ja 3,6 metriä leveä. Maston korkeus on vedenpinnasta mitattuna 27,5 metriä.

Kotkan keskustaan ja satamaan ajetaan pitkin aurinkoista Hyväntuulentietä. Kaupungin vanhassa Kantasatamassa ollaan asian ytimessä. Täältä löytyvät Merikeskus Wellamo, Suomen Puuvenekeskus, puuveneveistämö Red Sky sekä veneveistäjä Allan Savolainen.

Jäät eivät ole vielä lähteneet huhtikuisesta merestä, mutta rannassa on odottava tunnelma. Ei mene montaakaan päivää, kun ensimmäiset veneet jo lasketaan vesille. Moni niistä on ollut kuin kotonaan talvehtimassa Suomen Puuvenekeskuksen hallissa.

Ei vain rakkaudesta lajiin

Suomen Puuvenekeskus perustettiin vaalimaan ja kehittämään suomalaista puuvenekulttuuria eli ylläpitämään perinteitä ja luomaan uusia. Keskuksen puuhamieheksi lähti monin tavoin puuveneiden hyväksi toiminut ja Suomen Mr. Puuveneeksikin kutsuttu Leo Skogström.

Keskuksessa entisöidään vanhoja puuveneitä, huolletaan olemassa olevia sekä suunnitellaan ja rakennetaan uuden sukupolven helmiä – parinkymmenen venealan ammattilaisen voimin. Vaikka puuveneet tarvitsevat paljon aikaa, ihan pelkästä rakkaudesta lajiin hommaa ei tehdä.

”Romantiikka on karissut, mutta kyse on erittäin innostavasta työstä. Vene on niin monimutkainen kokonaisuus, että aina riittää opittavaa”, Savolainen tuumii.

Blue Marlin entisöitiin perusteellisesti Allan Savolaisen luotsaamassa Red Sky -veneveistämössä.

Uusi suunta, kaikki likoon

Savolainen ei muista, milloin innostus veneitä kohtaan sai alkunsa, koska se on ollut olemassa aina. Veneiden veistäminen ei kuitenkaan tullut verenperintönä, vaan omasta kiinnostuksesta.

Kun rakentaminen pysähtyi Suomessa 1990-luvun laman myötä, talonrakentajana ja kirvesmiehenä työskennellyt Savolainen oli uuden edessä. ”Olin ajatellut, että jonain päivänä rakennan itse veneen, vaikka työksi en sitä silloin osannut ajatella. Kun suunta sitten oli otettu, pistin kaiken likoon.”

Opinnot Haminan puuveneopistossa osuivat hyvään saumaan, koska suomalainen puuvene teki uutta tulemistaan. Samoihin aikoihin vireillä oli Kotkan puuvenekeskus, johon Savolainenkin lähti mukaan. Raskas teollisuus siirtyi Kantasatamasta ja pian työn alle tulivat ensimmäiset toimeksiannot. Nuo ensimmäiset, puinen purjekanootti ja pienehkö purjevene, ovat edelleen Red Skyn tallissa.

”On palkitsevaa, että veneet pysyvät lähellä ja niistä saa huolehtia valmistumisen jälkeen. Aika monelle puuveneen omistajalle yhteys veneen tekijään on tärkeää. Se on ikään kuin osa kokemusta.”

Puukontti on Red Skyn aarreaitta, josta löytyy esimerkiksi harvinaista kanadanhemlokkia. ”Puuta pitää olla, että voi tehdä veneitä”, Allan Savolainen sanoo.

Suomen hienoin puuvene

Veneveistämöön ensimmäistä kertaa tuleva asiakas kertoo yleensä alkuun, mitä haluaa ja kysyy kiinnostaako, onko aikaa tehdä ja paljonko maksaa. Yksi tapaamisista on jäänyt erityisesti mieleen: asiakas halusi ”Suomen hienoimman ja moderneimman puuveneen”.

”Toive tuotti tyhjän taulun syndroomaan: miltä näyttää Suomen hienoin puuvene?”, Savolainen hymyilee.

Lukuisten keskustelujen kautta toive alkoi saada muotoaan. Vene saisi olla erilainen ja omanlainen, mutta ei erikoinen eikä omituinen. Mallia ei haettu esikuvista, vaan puhtaalta pöydältä.

”Teimme tarkan rajauksen ilman rajausta. Pohdintaan ja suunnitteluun meni kolme vuotta, mutta kun nuija lopulta lyötiin pöytään, Carlotta valmistui puolessatoista vuodessa.”

Savolaisen oma Mona Lisa

Aika on veneenveistossa suhteellinen käsite. Kun tunnettu puuveneiden ystävä, kuutospurjehtija ja yksi Red Sky -veistämön perustajista, Henrik Andersin, hankki syksyllä 2006 vuonna 1938 rakennetun klassisen kilpapurjevene Blue Marlinin, entisöintityö vei seitsemän vuotta.

”Blue Marlinin ansiosta rakennettiin nykyinen veistämörakennuskin, koska vanhat tilat eivät riittäneet. Talven ajan vene on jälleen ollut veistämössä kausihuoltotöiden takia”, Savolainen toteaa.

Myös Carlotta odottaa hallissa vesillelaskua. Savolainen kuvailee venettä tyylipuhtaaksi kokonaisuudeksi, jossa on onnistuttu tavoittamaan käytännöllinen kauneus – niin sisäisesti kuin ulkoisesti. ”Carlotta on kuin oma Mona Lisani. Kun se on kerran tehty, sen kauneutta ei voi enää jalostaa.”

Carlotta on veneveistäjä Allan Savolaisen oma Mona Lisa.

Kun veisto aloitettiin, Carlotta valmistui puolessa vuodessa.

”Parasta on se, että tekemämme puuveneet kulkevat hyvin”, Allan Savolainen tuumii. (Kuva: Leo Skogström)

Suihkulla vai ilman?

Uutta venettä suunnitellessa alkuun pitää selvittää, miten venettä halutaan käyttää. Onko se mantereen ja saaren välinen kulkuväline, tuleeko se kauniin ilman ajanviettoon vai tositoimiin haastaviin olosuhteisiin, mikä on toimintasäde, ajetaanko moottorilla vai purjeilla, halutaanko veneessä yöpyä ja tehdä ruokaa.

”Aina käyttöä ei mietitä loppuun asti tai ajatus muuttuu. Veneen rakentamisessa keittiön tai suihkun toteuttaminen on kuitenkin valtava päätös”, Savolainen sanoo.

Uusia puuveneitä tilataan Suomessa soutuveneluokkaa lukuun ottamatta Savolaisen mukaan varsin harvoin. ”Merkittävät hankkeet suunnittelusta toteutukseen voi laskea kymmenen vuoden ajalta yhden käden sormin.”

Tommi Lintunen höylää parraslinjaa. Työn alla on Red Skyn oma ja uusi malli, nopea 8-metrinen v-pohjainen moottorivene.

Puulla on väliä

Veneen veistäminen on aitoa käsityötä. Perinteiset työkalut, kuten höylä, taltta ja saha ovat edelleen voimissaan, vaikka uudet erikoistyökalut ja tietokonemallinnus ovatkin veistämöiden arkeen rantautuneet.

Rakennusmateriaalilla on luonnollisesti väliä ja eri puulaatuja käytetään niiden ominaisuuksien mukaan eri tarkoituksiin. Suomessa esimerkiksi mastot tehdään kuusesta tai Oregon-männystä. Tammi, saarni ja jalava sopivat taipuisina kaaren muotoon, mahonki kalusteisiin ja pintamateriaaleihin.

”Kuusi ei taivu kaareksi eikä mahongista tehdä mastoa vain siksi, että siitä tulisi kaunis. Veneveistäjän pitää tietää, mikä puu sopii mihinkin”, Savolainen summaa.

Allan Savolaisen taidonnäyte vuodelta 1998 on veneveistouran ensimmäinen toimeksianto opintojen jälkeen.

Onko puinen ainoa oikea?

Savolainen sanoo pitävänsä kaikenlaista veneistä, mutta materiaalina puussa on jotain mystistä. On mukava ajatella, että puu kasvaa metsässä, sitten se kaadetaan ja lopulta siitä syntyy vene.

Savolainen tekee veneitä työkseen, joten omaa venettä ei ole pakko päästä rassailemaan. Silti haaveena on entisöidä itselle pellinkiläinen fiskari ja pohjoismainen kansanvene folkkari, jotka odottavat kärsivällisesti vuoroaan hänen tallissaan.

”Toistaiseksi tehtävänäni on huolehtia siitä, että muiden puuveneet vanhenevat mahdollisimman lempeästi.”

Suomen Puuvenekeskuksen veistämö valmistui Tornatorintielle Kotkaan vuonna 2008.

OCTAVIA SCOUT 4X4 on saanut peräänsä venemestari Poju Suntion veistämän puuvenekaunottaren.