Mitä, jos yksi Škodan harvinaisimmista tuotantoautoista syntyisi uudelleen tämän päivän Modern Solid -muotokielellä? Škodan rikkaasta perinnöstä inspiroituneet muotoilijat, Antti Savio ja David Stingl, loivat modernin tulkinnan legendaarisesta 1000 MBX -mallista.
Škoda 1000 MBX oli ainutlaatuinen coupé-malli, jota valmistettiin 1960-luvulla lyhyen aikaa heijastaen aikansa huoletonta henkeä. Auton kaksiovinen kori yhdisti tyylikkyyden ja käytännöllisyyden keskittymättä liikaa urheilullisuuteen. Tämä legendaarinen harvinaisuus inspiroi kahta Škodan muotoilijaa, Antti Saviota ja David Stingliä, jotka kehittivät siitä uuden modernin tulkinnan.
Icons Get a Makeover -juttusarja on kunnianosoitus Škodan historian legendaarisille malleille ja huomionosoitus nykypäivän suunnittelijoiden luovuudelle. Tulkinnat historiallisista autoista on luotu sarjaa varten, eivätkä ne edusta tulevia Škoda-malleja.
”Konseptimme on urheilullinen, mutta helposti lähestyttävä. Jos nykyajan urheilulliset autot vaikuttavat jopa aggressiivisilta, 1960- ja 1970 -lukujen autot olivat omalla tavallaan elegantteja ja viehättäviä. Halusimme säilyttää auton alkuperäisen olemuksen: aktiiviseen elämäntapaan suunnitellun tyylikkään auton", Savio ja Stingl kertovat. Savio vastaa auton ulkopuolen muotoilun suunnittelusta, Stingl sisätiloista.
Kun Škoda 1000 MBX tuotiin nykypäivän Modern Solid -muotokieleen, siitä muovautui Savion ja Stinglin käsissä virtaviivainen, sedan-henkinen sähköauto, jonka tunnistaa erityisesti liukuovista, erottuvasta sisustuksesta sekä 2+2-istuinjärjestelmästä. Konseptiauton alusta mahdollistaa etuistuinten yhdistämisen leveäksi penkiksi, kun taas takana on kaksi erillistä, elokuvateatterityylistä käännettävää istuinta. Liukuovet helpottavat sisäänkäyntiä ja tavaroiden lastausta, mikä sopii auton rentoon seikkailuhenkeen.
Mikä Škoda 1000 MBX?
- Elegantti Škoda 1000 MBX -muotoilututkielma on kunnianosoitus Škodan alkuperäiselle ja ensimmäiselle automallille, jossa oli itsekantava kori ja vallankumouksellinen painevalettu alumiininen moottorilohko.
- Kaksiovinen ”tudor”-malli kehyksettömillä ovilla ja ilman B-pilaria tuli tuotantoon vuonna 1966 nimellä 1000 MBX. Sen 988 cm³:n moottori kehitti 42 hevosvoimaa. Vuonna 1968 markkinoille tuli tehokkaampi 1100 MBX -versio 52 hevosvoimaisella 1107 cm³:n moottorilla.
- Autoa valmistettiin muutaman vuoden aikana ainoastaan 2 517 kappaletta, mikä tekee siitä yhden Škodan harvinaisimmista tuotantomalleista.
- Mallinimen kirjainyhdistelmä tarkoittaa auton valmistuskaupunkia Mladá Boleslavia.
Käytännöllistä eleganssia
”MBX-konseptimme on 2+2-paikkainen coupé, joka voidaan helposti muuttaa kaksipaikkaiseksi autoksi, jossa on reilu tavaratila”, Stingl kertoo. Kun takaistuimet on taitettu ylös, tavaratilaan mahtuu runsaasti matkatavaroita – jopa polkupyörä tai muita urheiluvälineitä.
”Konseptiauton on tarkoitus rohkaista lähtemään spontaanisti seikkailuille. MBX ei kuitenkaan ole suunniteltu vain hauskaksi viikonloppuautoksi tai perheen kakkosautoksi, vaan autoksi, joka on käytännöllinen myös jokapäiväisessä käytössä.”
Konseptiautossa on jopa ilmajousitus, jonka ansiosta maavaraa voidaan säätää tarpeen mukaan: matalaksi urheilullista ulkonäköä ja tuntumaa varten tai korkeaksi haastavampia teitä ja helpompaa tavaroiden lastaamista varten.
Stingl suunnitteli kojelaudan lasikatteiseksi, ovaalin muotoiseksi moduuliksi, joka heijastaa mittariston tiedot ja tärkeät ajotiedot tuulilasiin. Ovaali muotoilu toistuu johdonmukaisesti koko sisustuksessa näkyen esimerkiksi ohjauspyörässä ja niskatuissa. Muotoilu on saanut inspiraationsa alkuperäisen auton kojelaudasta. Historiallista edeltäjäänsä kunnioittaen modernissa 1000 MBX -konseptiautossakaan ei ole keskikonsolia. Alkuperäisen mallin kromikoristeet on uudessa versiossa korvattu graafisilla yksityiskohdilla ja tunnelmavalaistuksella Škodan Modern Solid -muotokielen mukaisesti.
Arkkitehtuurista inspiroitunut
Sama filosofia ulottuu auton ulkopuolen muotoiluun. ”Pidän tuotesuunnittelusta ja brutalistisesta arkkitehtuurista, joten kehittäessäni tätä visiota tutkin useita kyseisen tyylin rakennuksia ja esineitä”, Antti Savio kertoo.
Tuloksena on rohkea, itsevarma ja poikkeuksellinen muotoilu, joka ilmentää voimaa ja luonnetta. Vaikka auto ei ole suoraan retrotyylinen, siinä on hienovaraisia viittauksia alkuperäismalliin näkyen muun muassa pyöreissä ajovaloissa, kylkien taitoksissa ja C-pilarien muotoilussa.
”Konseptiautossa ei ole suurta takalasia, mikä tarjoaa lisää käyttökelpoista tavaratilaa ja antaa autolle urheilullisemman sekä virtaviivaiseimman ulkonäön. Näkymä taakse toteutetaan peruutuskameralla”, 60- ja 70-lukujen kompaktien coupé-mallien faniksi tunnustautuva Savio sanoo.
Savio ja Stingl työskentelivät 1000 MBX -konseptiauton parissa kolme-neljä viikkoa.
"Tapasimme vähintään kahdesti viikossa keskustellaksemme siitä, miten sisätilat ja ulkopuoli tulisi yhdistää, jotta muotoilu heijastaisi Škodan nykyistä filosofiaa”, Savio muistelee.
Alustavat luonnokset piirrettiin paperinpalasille, ja yksi keskeisistä ideoista syntyi baarissa viinilasillisen äärellä. ”Pyysin tarjoilijalta paperia ja kynää ja piirsin nopeasti konseptin”, Savio sanoo hymyillen. Paperilta idea kehittyi pian 3D-malliksi.
Stingl puolestaan aloitti suunnittelun suoraan 3D-ympäristössä, joka on hänen erikoisalaansa. ”Muotoilin ensin sisustuksen arkkitehtuurin, josta siirryin visuaalisiin yksityiskohtiin”, hän kertoo.
Tuloksena syntyi ainutlaatuinen visualisointi, jossa urheilullinen eleganssi ja käytännöllisyys yhdistyvät ennennäkemättömällä tavalla – todellinen Modern Solid -crossover.
Kuka Antti Savio?
Muotoilija Antti Mikael Savio on kotoisin Suomesta, mutta työskennellyt Mladá Boleslavissa noin 17 vuotta. ”Olen kiintynyt niin ihmisiin, yritykseen, brändiin, kaupunkiin kuin maahan”, hän sanoo.
Lapsuudesta asti autoja piirtänyt Antti kertoi jo nelivuotiaana äidilleen, että hänestä tulisi autosuunnittelija. Opiskeltuaan tuotesuunnittelua Lahden Taideteollisessa oppilaitoksessa hän suoritti autosuunnittelun tutkinnon Lontoon Royal College of Art -korkeakoulussa.
Opintojensa aikana hän työskenteli freelancerina useille autovalmistajille, mutta asettui lopulta Tšekin tasavaltaan. Škodalla hän on ollut mukana kaikissa Vision O -konseptin projekteissa ja suunnittellut useita kevytmetallivannemalleja, joista yksi on nimetty hänen mukaansa.
”Rakastan autoja ja etenkin klassikoita. Olen omistanut tähän mennessä 43 autoa", Antti kertoo.
Kuka David Stingl?
Motoilija David Stingl opiskeli alaa Prahan taide-, arkkitehtuuri- ja muotoiluakatemiassa. Hän aloitti muotoilijan uransa jo 15-vuotiaana tuotesuunnittelijana ja kiinnostui nopeasti 3D-mallinnuksesta. Sen ansiosta hän on ollut osa Škoda Auton muotoilutiimiä jo kolme vuotta.
”Tämä on ensimmäinen kokemukseni autoteollisuudessa. Koska rakastan sekä autoja että suunnittelua, työ on unelmieni täyttymys. Muotoilu on kuin upea tarina, joka on toteutunut fyysisesti”, David tuumii.
3D-visualisaatiot: Volodymyr Kogay ja David Stingl
