Škoda Auton 130-vuotisjuhlan kunniaksi esiin nostetaan ainutlaatuisia hetkiä brändin historiasta arkistojen ja museokokoelmien kautta. Tämä tarina vie kohti uskomatonta seikkailua valokuvien voimin.
1930-luvun alkua leimasi suuri lama, joka koetteli nuorta Tšekkoslovakian tasavaltaa. Talouden taantuessa työttömyys kasvoi räjähdysmäisesti: pahimmillaan lähes miljoona ihmistä oli ilman työtä ja työttömyysaste yli 20 prosenttia. Ei ole yllättävää, että näiden vaikeiden vuosien jälkeen ihmiset kaipasivat iloa ja seikkailuja.
Škoda Auton arkistossa säilytetty valokuva-albumi kertoo neljästä nuoresta miehestä, jotka lähtivät vuonna 1936 Prahasta Škoda Rapidilla kohti napapiiriä. Paluumatkalla he osallistuivat Berliinin kesäolympialaisiin liittyneeseen rallitapahtumaan. Albumia selaamalla voi elää uudelleen lähes uskomattoman seikkailun.
Alla kuvia matkasta kertovasta valokuva-albumista.
Tutustu miehistöön
Tarinan keskiössä oli Škoda Rapidin omistaja, 23-vuotias oikeustieteen opiskelija Vladimír Štůla. Hänen seurassaan oli kolme ystävää, jotka kukin kuuluivat albumin mukaan auton miehistöön.
Vladimir Štůla oli matkanjohtaja ja kuljettaja, Bohumír Pokorný rahastonhoitaja, valokuvaaja ja räätäli, Bohumil Zahradník majoitusvastaava sekä Ladislav Týra navigaattori, mekaanikko ja kameramies. Jo miehistön leikkisät työnimikkeet kertoivat siitä hyvästä mielialasta, jolla ryhmä lähti matkaan.
Alla olevassa kuvassa Rapidin miehistön neljä seikkailijaa lähtöpaikalla Prahassa: Bohumír Pokorný (vas.), Vladimír Štůla, Bohumil Zahradník ja Ladislav Týra.
Škoda Auto osti valokuva-albumin yksityishenkilöltä, jonka ansiosta yhtiö sai uuden palan historiaansa. Käsin sidottu albumi sisältää valokuvia ja käsinkirjoitettuja kuvatekstejä, mutta myös lehtileikkeitä, joissa kerrotaan nuorten miesten epätavallisesta matkasta. Albumin todellinen harvinaisuus on kartta, johon on merkitty huolellisesti koko reitti. Aineiston ansiosta seikkailusta on helppo kertoa jopa lähes 90 vuoden jälkeen.
Kohti pohjoista
Miehistö lähti matkaan Prahasta 25.6.1936. Škoda Auto tuki matkaa 20 000 kruunun lahjoituksella ”tukena napapiirin ulkopuolelle ja olympialaisiin ulottuvalle mainoskampanjalle”.
Reitti kulki ensimmäiseen määränpäähän Saksan ja Tanskan kautta. Rapidin renkaiden jäljet jatkuivat Tukholman ja Oslon kautta Norjan satamakaupunkiin Trondheimiin ja sieltä edelleen pohjoiseen.
Matkaa tehtiin 868 kilometriä ilman taukoja, jonka jälkeen auto ylitti napapiirin rajan 11.7.1936. Kyseessä oli koko matkan pisin yksittäinen osuus.
Retken pohjoisin piste oli Liinahamarin satama Jäämeren rannikolla, joka oli tuolloin kyseisen valtatien päätepiste. Satamassa miehistö poseerasi valokuvissa asianmukaisissa juhlapuvuissaan.
Tuolloin satama kuului Suomeen, mutta vain kolme vuotta myöhemmin Neuvostoliitto hyökkäsi maahan. Talvisodan seurauksena Suomi joutui luovuttamaan noin kymmenesosan maa-alueestaan, mukaan lukien Liinahamarin.
Neljälle nuorelle matkaajalle matka oli suuri seikkailu. Satamassa otetun valokuvan alla oleva kuvateksti kuuluu yksinkertaisesti: Kohtauksia elokuvasta ”Merijumala”.
Olympic Star Rally 1936
Valokuva-albumin sivua kääntämällä matka jatkuu Rapidin kyydissä takaisin etelään. Ivalon kautta miehistö saapui 16.7.1936 Tornioon, josta matka jatkui kohtia Berliiniä ja Olympic Star Rallya.
Albumissa säilynyt lähtölista osoittaa, että Škoda Rapidin lähtönumero oli 43 yhteensä 154 autosta. Numero on jopa liimattu albumin kanteen tarrana. Se ei kuitenkaan ole ainoa, sillä albumin kannet on koristeltu myös tarroilla hotelleista, joissa seikkailijat yöpyivät. Tarrat on kerätty huolellisesti matkamuistoina, jotka muodostavat kartan kaikista reitin varrella kohdatuista paikoista.
Matka kulki Latvian ja Liettuan kautta silloisen Saksan rajalle. Königsbergissä (nykyinen Kaliningrad) miehistö kohtasi rallin ensimmäisen tarkastuspisteen – yhden 60:stä, jotka oli sijoitettu ympäri Saksaa. Pisteiden keräämiseksi kukin miehistö sai rekisteröityä vain yhteen pisteeseen päivässä, ja sen piti olla vähintään 250 kilometrin päässä edellisestä.
Itä-Preussi oli tuolloin osa Saksaa aina Gdańskiin asti ulottuen. Nykyinen Saksan ja Puolan välinen raja Oder-joella vahvistettiin Zhořelecin sopimuksella vuonna 1950. Königsbergistä tšekkoslovakialaiset matkailijat ajoivat Swinemünden, Lübeckin, Wilhelmshafenin, Harzburgin, Wittenbergin ja Lübbenaun kautta lopulta maaliin Berliinin Avus-kilparadalle, jossa myös olympiamarathon järjestettiin.
Perille päästyään miehistö poseerasi valokuvissa ennen paluutaan Prahaan, jossa heidät toivotettiin tervetulleiksi seuraavana päivänä Tšekkoslovakian autoklubilla. Štůlan joukkue sijoittui 4 368 pisteellä ensitietojen mukaan toiseksi Ateenasta lähteneen saksalaisjoukkueen jälkeen. Berliinin olympialaisten virallisessa päättäjäisseremoniassa Štůla saikin tietää, että joukkue julistettiin voittajaksi kultamitalien kera.
Unohtumaton lomaseikkailu jäi albumissa elämään ikuisina muistoina. Kotiin palattuaan heidät palkittiin pokaalilla, Škodan toimitusjohtaja Karel Hrdličkan allekirjoittamilla henkilökohtaisilla kiitoskirjeillä sekä miehistön kuvan sisältävällä postimerkillä. Kuva alla.
Seikkailu Škodan DNA:ssa
Škoda Rapidilla tehty matka kuuluu brändin historian suurimpiin tarinoihin osana Škodan seikkailunhalua.
Jo Kreivi Alexander Kolowrat-Krakowský kilpaili Monte Carlon rallissa vuonna 1912 Laurin & Klement -autolla.
Vuonna 1936 myös Hausman ja Pohl ajoivat Škoda Popular Sport -autolla Monte Carlossa luokkansa toiseksi, lähtien matkaan Ateenasta.
Muita eeppisiä matkoja tekivät esimerkiksi František Elstner, joka ajoi Škoda-autoilla Balkanin ja jopa Amerikan mantereen halki sekä Škulin-pariskunta, joka teki 52 000 kilometrin matkan Afrikan halki.
Vain kaksi vuotta ennen Štůlan retkikuntaa neljä Škoda Popular -autoa oli lähtenyt ajamaan Intiaan. Ehkä kaikkein symbolisin oli ”Ympäri maailmaa 97 päivässä -matka”, yksi sotien välisen ajan merkittävimmistä seikkailuista.
