Icehearts tekee hyvää suurella sydämellä. Toiminnan inhimillistä arvoa ei voi euroissa mitata, mutta taloudellista vaikuttavuutta on nyt tutkittu myös tilastollisella laskentamallilla. Tulokset vakuuttavat.
Vuodesta 1996 toiminut Icehearts kehitettiin aikanaan uudeksi keinoksi ratkaisemaan nuorten syrjäytymistä. Taustalla oli suuri huoli, jota mallin kehittäjät kohtasivat työssään lastensuojelulaitoksissa.
”Kehitimme mallin auttamaan ja tukemaan lapsia mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jolloin riski syrjäytymisestä olisi mahdollisimman pieni”, toiminnanjohtaja Teemu Vartiamäki sanoo.
Keinoksi löytyi joukkuetoiminta ja mm. jääkiekko. Tähän mennessä Iceheartsin kautta on kulkenut kolme joukkuetta koko 12-vuotisen matkan eskarista täysi-ikäisyyteen. Mukana on nyt yli 500 lasta ja joukkueita yhteensä 32 Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Riihimäellä, Lahdessa, Turussa, Tampereella, Seinäjoella, Ulvilassa ja Oulussa.
Mittareita etsimässä
Toiminnan taloudelliseen mittaamiseen tuli tilaisuus, kun Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra lähti kehittämään yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa tilastollista mallia lapsiin ja nuoriin kohdentuvan investoinnin kannattavuuslaskentaan. Mukana oli myös Hämeenlinnan ja Tampereen sosiaali- ja kasvatussektorin asiantuntijoita.
”Malli kuvaa riskitekijöiden kumuloitumisen vaikutusta lapsuus- ja nuoruusaikana käytettyihin palveluihin, kuten avo- ja sijaishuoltoon, psykiatriseen erikoissairaanhoitoon ja peruskoulun erityiseen tukeen sekä myöhempään kiinnittymiseen työelämään”, vanhempi neuvonantaja Petri Hilli Sitrasta kertoo.
”Hämeenlinnassa ja Tampereella oli vahva tahtotila tehdä lyhytaikaisten toimenpiteiden sijaan jotain pidemmällä aikavälillä kestävää. Tätä varten haluttiin löytää mittareita, joiden avulla toimenpiteiden vaikuttavuutta voitaisiin käytännössä seurata.”
Petri Hilli
Merkityksellistä työtä
Pitkäaikaisen tutkimuksen ensimmäiset tulokset kertovat, että Icehearts-toimintamalli näyttää tavoittavan oikean kohderyhmän eli juuri ne lapset, joilla on varhaisen tuen tarvetta. Myös kustannusvaikuttavuudeltaan toimintamalli on tehokas, sillä se vähentää ja ehkäisee erityispalveluiden tarvetta ja tuottaa yhteiskunnalle säästöjä. Samalla toiminta ehkäisee osattomuutta, yksinäisyyttä ja syrjäytymistä sekä kohentaa inhimillistä hyvinvointia.
Sitran mallin pohjalta tehdyt laskelmat osoittavat, että yhden Icehearts-joukkueen säästöt sosiaalityön kuluissa ovat 857 000 euroa toiminta-ajalta. Tuloksesta on vähennetty toimintakustannukset, jotka ovat joukkuetta kohden 50 000 euroa vuodessa.
”Tulokset ovat valtavan hyviä. Ne kertovat ennaltaehkäisevän ja oikea-aikaisen työn merkityksellisyydestä. Vaikka nyt puhutaan euroista, kyse on ennen kaikkea työn inhimillisestä vaikuttavuudesta”, Vartiamäki ja Hilli pohtivat.
Kivijalka vahvistuu
Huomionarvoista laskelmassa on Vartiamäen ja Hillin mukaan se, että toiminta alkoi tuottaa säästöä kymmenen vuoden työn jälkeen. Mistään pikavoitoista tai taikatempuista ei siis ole kyse. Jos halutaan vaikuttavuutta, tarvitaan myös aikaa.
”Keskeiset onnistumiset liittyvät nuorten kokemuksiin, joissa he kertovat tulleensa kuulluiksi, nähdyiksi ja kohdatuiksi. He ovat oppineet sosiaalisia taitoja, kykyä toimia ryhmässä ja solmia kaverisuhteita. Tärkeitä asioita ovat myös tasavertaisuuden ja suvaitsevaisuuden kokemukset sekä turvallisen ja pysyvän aikuisen merkitys”, Vartiamäki listaa.
Vakuuttava tutkimustulokset vahvistavat entisestään pohjaa, jolle rakentaa. Iceheartsin toiminta on laajenemassa nyt Hämeenlinnan kahdella että Tampereen neljällä uudella joukkueella.