Uusien autojen ajoavustimien merkkiäänet puhuttavat. Niitä ei ole keksitty autoilijoiden kiusaksi, vaan niiden tarkoituksena on kiinnittää huomio siihen, miksi avustimet ovat olemassa.
Ajoavustimet eivät ole ihan tuore keksintö. Automaattista hätäjarrutusjärjestelmää kehitettiin jo 1950-luvulla, jolloin sotateknologialle etsittiin Yhdysvalloissa siviilikäyttöä. Ensimmäinen yleistynyt ajoavustin oli 1970-luvulla esitelty elektroninen lukkiutumaton jarrujärjestelmä.
Parikymmentä vuotta myöhemmin avustimet alkoivat yleistyä. Tuli muun muassa luistonestojärjestelmä ja auton hallinnan menettämistä ehkäisevä ajonvakautusjärjestelmä. Tekniikan kehittymisen myötä myös autojen kyky havainnoida ympäristöä alkoi kehittyä nopeasti.
Tutkat ja kamerat yleistyivät ja niiden mukana automaattiset hätäjarrutusjärjestelmät, kaista-avustimet, kaistanvaihtovaroittimet ja kuljettajan vireystason valvontajärjestelmät sekä älykkäät ylinopeusvaroittimet. Avustimista tuli autoilun arkipäivää. Osa avustimista on tänä päivänä pakollisia vakiovarusteita, osa lisävarusteita.
”Avustimia voi kytkeä pois päältä tilanteen mukaan Infotainment-näytön kautta tai ohjauspyörän painikkeista.”
”Škoda-malleissa merkkiäänet on pyritty tekemään maltillisiksi ja avustimien hallinta autoilijoille mahdollisimman helpoksi”, Petri Geserberg sanoo.
Avustimilla on tärkeä tehtävä
Tänä päivänä puhutaan edistyksellisistä kuljettajaa avustavista järjestelmistä tai ADAS-järjestelmistä (Advanced Driver Assistance Systems).
”Monet järjestelmät perustuvat EU-asetuksiin ja ovat tästä syystä uusissa autoissa pakollisia varusteita”, Škodaa maahantuovan Helkama-Auto Oy:n tuotejohtaja Petri Gesterberg sanoo.
EU-vaatimusten mukaan kaikissa heinäkuun 2024 jälkeen ensirekisteröidyissä uusissa autoissa tulee olla
esimerkiksi automaattinen hätäjarrutusjärjestelmä, pysäköintitutka, törmäystietotallennin, älykäs ylinopeusvaroitin, kaista-avustin, kuljettajan vireyden ja tarkkaavaisuuden tunnistusjärjestelmä sekä liikennemerkkien tunnistusjärjestelmä.
”Järjestelmien tehtävänä on varoittaa vaarallisista tilanteista liikenteessä, pyrkiä estämään onnettomuuksia tai vähentää niiden riskiä sekä avustaa kuljettajaa ajamisessa”, Gesterberg korostaa.
Tästä kertoo sekin, että järjestelmät on otettu mukaan Euro NCAP-törmäystestiohjelmaan. Sen tehtävänä on tarjota kuluttajille tietoa automallien turvallisuudesta ostopäätöksen tueksi.
Liikennemerkkien tunnistusjärjestelmän voi aktivoida kätevästi ylävalikosta.
Infotainment-näyttöä voi muokata kuljettajan toiveiden mukaan.
Mutta miksi ne piippaavat?
”Järjestelmät kytkeytyvät päälle automaattisesti aina, kun auto käynnistetään. Tämäkin liittyy EU-asetuksiin”, Gesterberg vastaa.
”Merkkiääniä ei ole keksitty autoilijoiden kiusaksi, vaan niiden tarkoituksena on kiinnittää huomio siihen, miksi järjestelmät ovat olemassa.”
”Škoda-malleissa merkkiäänet on pyritty tekemään maltillisiksi ja avustimien hallinta autoilijoille mahdollisimman helpoksi. Avustimia voi kytkeä pois päältä tilanteen mukaan Infotainment-näytön kautta tai ohjauspyörän painikkeista. Esimerkiksi uudessa Elroqissa ja uudessa Enyaqissa Infotainment-näytön yläpalkkiin voi valita pikakuvakkeeksi muun muassa ylinopeusvaroittimen päälle- ja poiskytkennän.”
Gesterberg suosittelee tutustumaan kaikkiin avustinjärjestelmiin ja niiden toimintaan mahdollisimman hyvin esimerkiksi auton käyttöohjekirjaa lukemalla. Se auttaa ymmärtämään omaa autoa sekä saamaan siitä kaiken ilon ja hyödyn irti.
