Škodan automalleissa on runsaasti edistyksellisiä avustinjärjestelmiä, jotka on suunniteltu törmäysten välittämiseksi. Järjestelmät paitsi varoittavat välittömästä vaarasta, myös jarruttavat automaattisesti. Näin ne toimivat.
Parhaan mahdollisen turvallisuuden saavuttamiseksi Škodan nykyisissä automalleissa on useita edistyksellisiä jarrutusavustimia, jotka pystyvät jarruttamaan ja vakauttamaan auton käyttäytymistä ilman kuljettajan toimia. Tavoitteena on estää törmäys tai vähintään minimoida sen seuraukset. Järjestelmien toiminta perustuu tiukkoihin sääntöihin, joiden periaatteena on, ettei koskaan voi olla liian varovainen.
Periaate koskee esimerkiksi automaattista hätäjarrutusjärjestelmää Front Assist, joka on suunniteltu estämään keulatörmäyksiä tai lieventämään niiden seurauksia. Järjestelmä aktivoituu, kun se tunnistaa esteen tai toisen ajoneuvon vaara-alueella. Järjestelmä huomaa myös, kun pyöräilijä tai jalankulkija on aikeissa tulla auton eteen.
Front Assist auttaa välttämään keulatörmäyksen tai lieventämään törmäyksen seurauksia. Se pystyy myös varoittamaan kuljettajaa hänen lähestyessään autolla pysäköityjen autojen jonoa.
Järjestelmät voivat myös varoittamalla tai jopa jarruttamalla puuttua tilanteeseen, vaikka kuljettaja olisi jo havainnut mahdollisen vaaran ja aikoisi reagoida siihen ajoissa. Kuljettaja saattaa kokea varoittamisen turhana, mutta on hyvä muistaa, että vakava onnettomuus voi tapahtua hyvinkin lyhyen tarkkaamattomuuden seurauksena. Kuljettajan tai toisen auton kuljettajan virheen tai teknisen vian mahdollisuuttakaan ei voida sulkea pois. Tutkimukset osoittavat, että automaattisella hätäjarrutuksella olisi vältetty jopa puolet kaikista törmäyksistä.
Kuusi esimerkkiä jarrutusavustimista
Škodan automalleissa on monia avustinjärjestelmiä, jotka osaavat jarruttaa itsenäisesti. Järjestelmät aktivoituvat vain havaitessaan välittömän törmäysvaaran.
- Pysäköintitutka ja pysäköintijarrutusavustin. Tunnistimien perusteella kuljettajalle annetaan varoitus lähellä olevista esteistä. Jos kuljettaja ei jarruta ajoissa, jarrutusavustin voi säästää törmäykseltä ja kolhuilta.
- Automaattinen hätäjarrutus peruutettaessa. Usein vaaratilanteita syntyy peruutettaessa, esimerkiksi rinnalle pysäköityjen autojen välistä. Jos toinen auto, pyöräilijä tai jalankulkija tulee tällöin liian lähelle, auto hätäjarruttaa.
- Automaattinen hätäjarrutusjärjestelmä ja törmäyksen väistöavustin. Nämä järjestelmät aktivoituvat välittömän keulatörmäysvaaran havaitsemisen myötä ja havaitsevat esteet vaivatta myös pimeällä.
- Kääntymisavustin Turn Assist. Kääntymisavustin on osa automaattista hätäjarrutusjärjestelmää. Se puuttuu ajotilanteeseen risteyksessä vasemmalle käännyttäessä, jos vaarana on törmätä vastaantulevaan ajoneuvoon.
- Multi-Collision Brake -monitörmäysjarrutusjärjestelmä. Jos auton turvatyynyt törmäyksessä laukeavat, järjestelmä jarruttaa auton pysähdyksiin, jotta jatkotörmäykset voidaan estää mahdollisimman tehokkaasti.
- Hätätila-avustin Emergency Assist. Jos kaista-avustin tunnistaa, ettei kuljettaja reagoi varoituksiin eikä pidä kiinni ohjauspyörästä, hätätila-avustin jarruttaa auton pysähdyksiin, kytkee varoitusvilkut ja soittaa hätäpuhelun.
Tyypillisiä tilanteita, joissa auto voi yllättävästi jarruttaa, ovat esimerkiksi pysäköiminen ahtaaseen paikkaan tai ajaminen epätasaisessa paikassa. Näissä tilanteissa on tärkeää pitää ajonopeus hyvin alhaisena.
"Jos kuljettaja ei reagoi näytettyyn ja kuuluvaan varoitukseen, avustin jarruttaa automaattisesti. Koska järjestelmä toimii ultraääniaaltojen takaisinheijastuman perusteella, se saattaa toisinaan reagoida esteisiin, joista kuljettaja ja auto selviytyisivät vaivatta. Vaikka esimerkiksi reunakivetys, korkea ruoho tai muu vastaava eivät ole varsinaisia esteitä, järjestelmä ei osaa erottaa niitä suuremmista esteistä", Škodan tuotekehitysosaston Petr Pořízka kertoo.
Pysäköintijarrutusavustin pysäyttää auton, jos se havaitsee esteen autoa pysäköitäessä.
Yllä mainitussa tilanteessa auto pysähtyy, mutta kuljettaja pystyy silti jatkamaan ja hoitamaan pysäköinnin loppuun. Kun peruuttamista jatketaan, on hyvä ajaa mieluusti alle turvallisuuskynnysnopeuden 1,5 km/h ‒ sen myötä avustin ei enää puutu tilanteeseen. Sama pätee myös tilanteessa, jossa kuljettajan on päästävä esteen ohi erittäin läheltä.
Hätäjarrutus pysähdyksiin voi tapahtua vain ajonopeuden ollessa yli 1,5 km/h. Tätä hitaammin ajettaessa avustinjärjestelmä antaa esimerkiksi peruutettaessa varoitusäänen, mutta vaikka kuljettaja ei siihen reagoisikaan, avustinjärjestelmä ei puutu tilanteeseen.
"Hätäjarrutus voi olla täysin yhtäkkinen, mutta sen tarkoitus on kertoa mahdollisesta vaarasta. Auton liikuttamista on syytä jatkaa vain, jos kuljettaja on täysin varma turvallisuuden säilymisestä", Pořízka lisää.
"On myös syytä pitää mielessä, että näennäisesti vaaraton korkea ruoho saattaa peittää kovan esteen. Tarkka havainnoiminen ja peileihin katsominen on ahtaissa tilanteissa aina tärkeää."
Lue lisää Elroqista tästä linkistä
Lue lisää Enyaqista tästä linkistä
Lue lisää Enyaq Coupésta tästä linkistä
