Välimeren tuntemattomaksi helmeksi kutsuttu Albania lumoaa matkailijat ja omia polkujaan etsivät seikkailijat. Tällä reissulla vuoristoa lähdettiin valloittamaan nelivedon, Octavian ja Karoqin voimin.
Aiemmin poliittisen järjestelmänsä vuoksi eristyksissä ollut Albania on avautunut viimeisten parinkymmenen vuoden aikana matkailijoille. Tänä päivänä maan vuoristoisilla teillä ja kesyttämättömissä maisemissa voi tavata niin karavaanareita, moottoripyöräilijöitä, polkupyöräilijöitä kuin patikoijia retkivarusteineen. Albania tarjoaa matkailijoille monipuolisen kattauksen vuoristovaelluksista Adrianmeren rantalomiin.
Alla olevissa kuvissa: merenrantakohde Shëngjinissä ja Skutarijärvi vuorten ympäröimä.
Merenrantakohteet tarjoavat etelän merenrantalomilta tuttuja elementtejä: rantoja, palmujen reunustamia kävelykatuja, satamasta kalastamaan lähteviä kalastusaluksia sekä enemmän tai vähemmän improvisoituja markkinoita, joilla osa saaliista myydään. Kalastajien lisäksi paikalla on hedelmä- ja vihannesviljelijöitä, eikä harvinaista ole löytää rantakojusta kotitekoista oliiviöljyäkään.
Matkailijoita ilahduttavat myös lukuisat tienvarsikojut antimineen. Liikennevalvonta teiden varsilla voi yllättää runsaudellaan, samoin albanialaisten kansallisylpeys, jota osoitetaan heiluttamalla kansallislippuja, joissa on musta kaksipäinen kotka punaisella pohjalla.
Alla olevissa kuvissa: Skutarijärvi kansallispuiston maisemissa, henkeäsalpaavia näkymiä Pohjois-Alabaniassa sekä Rozafan linnan rauniota Shkodërin vanhassa kaupungissa.
Albaniassa vuoret ovat lähes kaikkialla. Jopa tasaisimmilla alueilla ajaessa näkee vähintäänkin kukkuloita. Albanian Alpit maan pohjoisosassa ovat monessa suhteessa verrattavissa samannimisiin vuoristoihin Saksassa, Itävallassa ja Ranskassa. Seikkailunhaluisille alue tarjoilee monipuolisia maastoja, huikaisevia maisemia, idyllisiä kyliä ja solisevia vesiputouksia.
Albania ei jää naapurimaiden varjoon upeiden maisemiensa ansioista, joita voi ihailla laaksoista kukkuloille kiemurtelevilta vuoristoteiltä. Mielenkiintoisia nousuja ja laskuja sekä maisemallisia mutkia ja jyrkkiä kaarteita on autoilijoiden ja retkeilijöiden iloksi runsaasti. Lumihuippuiset vuoret näkyvät vielä silloin, kun laaksoissa on jo miellyttävä lämmintä. Korkeimmat vuoret nousevat yli 2 500 metrin korkeuteen.
Jos haluat tutustua Albaniaan autolla, neliveto on paras valinta vuoristossa. Alla olevissa kuvissa jylhistä maisemista nautitaan Octavian ja Karoqin kyydissä.
Bunkkereita kaikkialla
Albanian ainutlaatuisiin piirteisiin kuuluvat bunkkerit, jotka ovat perintöä maan eristäytymisestä 1900-luvulla. Yli neljän vuosikymmenen ajan hallinnut diktaattorijohtaja Enver Hoxha onnistui eristämään Albanian muusta kommunistisesta blokista. Länsimaiden hyökkäyksen pelon lisäksi hän varustautui myös naapurimaiden Jugoslavian tai Neuvostoliiton hyökkäyksiin. Kun Varsovan liiton joukot hyökkäsivät Tšekkoslovakiaan 1968, Albania erosi liitosta protestina.
Hoxha perusti kansallisen miliisin ja kutsui sekä miehet että naiset sotilaskoulutukseen. Samaan aikaan pienten linnoitusten rakentaminen kiihtyi: 1970-luvun puoliväliin mennessä maassa oli jo 750 000 bunkkeria eli noin yksi kolmea asukasta kohti. Bunkkerit ovat edelleen hajallaan ympäri maata: rannikolla, sisämaassa, vuoristossa, teiden varsilla ja puutarhoissa. Osa bunkkereista on muutettu museoiksi.
